Tänään on elokuun toiseksi viimeinen päivä, ja on kulunut tasan kolme kuukautta siitä, kun tulin takaisin vaihdosta. On myös kulunut lähes puoli vuotta viimeisimmästä merkinnästä, joka on maaliskuulta. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, vaihtarivuoden loppupuolella blogin päivittäminen jäi hieman vähälle... Kerrottakoon nyt kuitenkin, että loppuaika meni hienosti; isä ja äiti tulivat käymään, ja teimme Etelä-Ranskan kiertoreissun vuokra-autolla, kaverini Kaarina tuli käymään ja kävimme Pariisissa, matkustelin Korsikalla, Bretagnessa, Aix-le-Bains`nissä, Chamberyssä... Matkustelun lisäksi seikkailin ympäri Lyonia, kävin edelleen ratsastamassa ja miekkailemassa ja kevään lopuksi onnistuin läpäisemään kaikki loppukokeet. Opin ranskaa, sain paljon uusia ystäviä. Kolme ystävistäni (australialaiset Maree, Ben ja Sarah) sain houkuteltua vielä viikoksi lomalle Suomeen vaihtovuotemme päätyttyä. Lopulta, eron hetkellä, itkin. Au revoir Lyon et tous mes nouveaux amis!

Kiitos kaikille lukijoille! (Jos joku sinnikäs tänne vielä näin vaihtovuoden päätyttyä eksyy)

à plus! :)

Kumma miten se aika vierähtääkin näin, taas on ollut pientä taukoa tässä bloginkirjoittelussa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten sanonta kuuluu. Sitten viime merkinnän on tullut taas matkusteltua ihan mukavasti. Helmikuun toisella viikolla kävin viiden aussin kanssa Beaunessa, joka on kuuluisa ainakin siitä, että on keskellä Burgundyn viinialuetta ja täynnä viininmaistajaispaikkoja. Kävimme niistä kahdessa, joista ensimmäinen oli koko alueen suurimmissa viinikellareissa, jotka olivatkin vaikuttava näky. Maistajaismatkan varrella opimme yhtä sun toista kaiken maailman luokituksista ja rypäleistä. Ja kivaa oli. Samana iltana kävimme Lyonin jalkapallojoukkueen, Olympic Lyonnaisin, matsissa. Vastassa oli Lorient, mutta "l´OL" voitti. Taisi muuten olla elämäni ensimmäinen futismatsi, jonka olen nähnyt ihan livenä.

Helmikuun kohokohtia oli tietenkin se, että Jenna tuli viikoksi käymään :). Ekat pari päivää pyörimme Lyonissa, jonka jälkeen lähdimme Koillis-Ranskan valloitukselle, eli reitille Cluny, Dijon, Strasbourg. Cluny oli pienehkö kylä vanhoine luostarinraunioineen ja pikkukatuineen, joilla kiertelimme. Kävimme myös vanhassa siittolassa, jonne pääsi vain oppaan mukana. Opas puhui vain ranskaa, ja koska Jenna ei, niin yritin toimia tulkkina Jennalle. Tuloksena oli melkoinen "Lost in translation"-ilmiö, vaikka parhaani yritin. Löysimme myös jännittävän suklaalähteen eräästä karkkikaupasta.

Dijon oli hieno vanha kivetä rakennettu kaupunki, jossa mm. seurasimme "pöllöä", joka suuntasi turistit nähtävyyksiin. Ja maistelimme ja ostimme sinappia, tietysti :). Sitä olikin kaiken makuista, mm. mustaherukalla, limellä, valkoviinillä ja hunajalla maustettua.

Strasbourg oli kuin pala Saksaa Ranskassa, täynnä kauniita rakennuksia ja saksaa muistuttavaa murretta puhuvia ihmisiä. Turisteiluksi kävimme mm. katsomassa Euroopan parlamenttia (sitä Ranskan -jatketta) ja kaunista vanhaa Petit France-kaupunginosaa. Ja sitten shoppailimme. Strasbourgista Jenna jatkoi Pariisiin ja koti-Suomeen, minä takaisin Lyoniin. Hieno reissu oli ja kiva nähdä Jennaa :)

Pääsin myös vihdoin käymään Alpeilla, mitä olen suunnitellut jo pitkään. Teimme aussien kanssa päiväreissun Les 7 Laux-vuorille, ja oli kyllä hieno kokemus. En ollut lasketellut vuosikausiin, ja oli kyllä ihan mielettömän kivaa :). Vähän toista kuin Etelän-Suomen pikkurinteet, joihin olen tottunut.

Ja niin, sain kokeiden tulokset; 5/8/10 ja 12,5 pistettä kahdestakymmenestä. Läpipääsyn raja on 8, eli ei ihan kamalan hyvin mennyt...Kaksi koetulosta on kylläkin vielä saamatta, toivon että ne ovat menneet paremmin. Ja keväällä sitten uudestaan paremmalla menestyksellä :).

Ja vielä viimeinen kuuluminen, ettei masentaviin koetuloksiin lopeteta. Kävin viime pe ekan kerran konsertissa täällä Lyonissa yhden ranskalaiskaverini kanssa ja näin pari Lyonilaista bändiä, Déjà vun ja Serum8:n. Serum8:sta en niin välittänyt, mutta Déjà vu oli hyvä. Kaiken lisäksi konsertti oli ilmainen :).

Siinä kai kaikki tältä kertaa. Hauskaa kevään alkua sinne Suomeen :)

Huh, onpas taas vierähtänyt aikaa viime merkinnästä! Vahingon korjatakseni tarinoitsen nyt lyhyesti viimeaikaisista tekemisistäni.

Kokeet menivät ihan ok ensimmäistä "examenia" lukuunottamatta. Tuloksia en ole tosin vielä saanut, mutta kuulemma viikon päästä voi alkaa kyselemään. Peukut pystyssä siis odottelen. Tosin välttämättä ei ole mitään hätää, vaikka joku koe olisi vähän huonommin mennytkin, sillä paikallisen viestinnän laitoksen vastaava selitti jotain kompensaatiosysteemistä, jonka avulla arvosanoja voidaan "tasapainottaa"; jos toisesta kokeesta ei pääse läpi, mutta toisesta pääsee ja hyvillä pisteillä, voi hyväpisteinen koe kompensoida huonoja pisteitä toisessa kokeessa, jolloin molemmista kokeista pääsisi läpi. Tätä sovelletaan ainakin ranskalaisiin opiskelijoihin, mutta ihan varmasti en saanut selville, että kuinka on ulkkareiden laita.

Kokeiden keskellä ehdin kuitenkin tehdä jotain kivaakin, kävin nimittäin kahden päivän ratsastusvaelluksella Koillis-Ranskassa. Maisemat olivat upeita, ja kuljimme läpi pienten ranskalaiskylien ja lehmälaitumien. Yhdellä laitumella lehmälauma kimmastui vierailustamme ja tuli piirittämään meitä hyökkäävän oloisina. Toisella laitumella niin tekivät laitumella olleet kolme hevosta, joista yhdellä oli lehmänkello kaulassa. Pientä jännitystä vaellukseen! Viikonloppu oli aivan ihana, tähän mennessä paras Ranskassa viettämäni. Sain myös jälleen nähdä yhden todisteen siitä, että ranskalaiset tupakoivat ihan missä vain. Yllätyin nimittäin melkoisesti, kun parikin eri ratsastajaa pisti tupakaksi hevosen selässä!

Viime viikonloppuna pääsin käymään ihanassa n. 300 vuotta vanhassa ranskalaistalossa, kun menimme porukalla texasilaisen Darylin perhemajoitustaloon katsomaan amerikkalaista Superbowlia. Itse ottelu alkoi vasta puoliltaöin, mitä ennen pelasimme Pictionarya ranskaksi ja söimme Darylin valmistamia texmex-herkkuja. Myös Darylin "isoäiti", eli n. 70-vuotias talon omistaja katsoi matsia kanssamme aamu kolmeen asti. Kiva ilta :)

Viime tiistaina kokeilin jotain uutta, nimittäin miekkailua. Se on kuulemma hyvin "ranskalaista", joten pitihän sitä kokeilla, ja kokeilemisen arvoista se olikin. Aluksi liikeradat tuntuivat vaikeilta hahmottaa, mutta tunnin loppua kohti aloin jo vähän oppia ja ottelin jo vähän muiden kanssa. Puolitoista tuntia meni hujauksessa, niin kivaa se oli. Ensi viikolla uudestaan!

Tässä kai nämä tärkeimmät. Aurinkoista helmikuuta kaikille! :)

Täällä taas. Olin poissa vain kaksi ja puoli viikkoa, jotka tuntuivat hujahtavan pikavauhdilla, mutta tänne palatessa tuntui kuin olisin ollut poissa kauemminkin. Olin lähtiessäni siivonnut huoneeni, joka tänne palatessa tuntui jotenkin tyhjältä ja kummalliselta. Lyon ja koko asuntolakin tuntui tyhjältä suuren osan ihmisistä ollessa vielä lomilla.

Tästä on siis vain kaksi päivää, mutta tunnelma on jo muuttunut; olen kotiutunut, ostanut jääkaapin täyteen ruokaa ja nähnyt jo muutaman kaverinkin. Kaikki olisi siis muuten hyvin, jollei pelkäämäni koekausi olisi väistämättä edessä tai itse asiassa jo alkanut.Tänään oli nimittäin ensimmäinen kokeeni, joka ei olisi voinut paljon huonommin mennä. Vaihtarit saavat käyttää kokeissa sanakirjaa, mutta olin unohtanut sen kotiin. Sössin täydellisesti yhden kokeen kolmesta tehtävästä, kun kirjoitin väärästä aiheesta. Onnistuin myös mokaamaan kirjoittamalla koevastaukset lyijykynällä, mikä oli siis kiellettyä, ja jouduin koeajan vielä ollessa käynnissä palaamaan paikalleni ja kirjoittamaan vastaukset uudestaan kuulakärkikynällä. Mutta tästä siis opimme. Ja jos mokomasta kokeenturjakkeesta läpi pääsen, niin lähden juhlimaan.

Ps. Hyvää uutta vuotta 2007 kaikille! :)

Viime viikonloppuna Lyonin villitsi jokavuotinen Fête des Lumières. Kaupungin keskusta oli koristeltu erilaisin valoteoksin, Bellecour-aukiolla oli iso jättimäinen maailmanpyörä ja kadut täynnä ihmisiä. Kaduilla näkyi turistibusseja jotka toivat juhlajoukkoa muualta Ranskasta. Musiikki soi ja kaikilla näytti olevan hauskaa, mutta sää ei valitettavasti suosinut, vaan terän juhlamieleltä vei sade. Fête kesti torstaista sunnuntaihin (joista perjantai varsinainen "Fête"), ja vain viimeisenä päivänä ei satanut. Itsekin juhlin perjantai-illan suurilta osin märissä kengissä, mistä varmaan johtuu pari päivää juhlan jälkeen iskenyt flunssapöpö. Tässä sitä sitten vieläkin parannellaan.

Kohta jo koittaakin kotimatka ja joululoma. Pitää kohta jo alkaa pakkailla, sillä Suomi kutsuu jo kolmen päivän päästä. Nähdään siis pian! :)